Eira,

mitä intohimoisista opettajista tulee eläkkeellä?

Miten on tultu intohimoiseksi opettajaksi? Tutkiva opettaja on teoreettisesti työtään analysoiva ope. Asenne työhön on tutkiva.

Iän myötä kouluyhteisön kymmenet säännöt ja lainalaisuudet alkavat välillä tökkiä opettajaa. Mutta koulun vapauttaminen säännöistä on yhtä vaikeaa kuin räsymaton yhden raidan purkaminen mattoa repimättä. Yhteiskunta muuttuu, perheiden paineet työn ja kotielämän yhteensovittamisessa vaikuttavat lasten arkeen. Lapset kisaavat hienoissa harrastuksissa ja nykylapsen vaatekerta on merkkejä täynnä. Toiset lapset kärsivät, kun eivät ole yhtä varakkaista perheistä. Antakaa lasten rymytä tavallisissa vaatteissa! Teininä ehtii sievistellä ja kammata lettiä muodin mukaan.

Koulu on paikka, jossa kodin hienous tai köyhyys voidaan laittaa sivuun päivän ajaksi. Myös kulttuurinen tausta voidaan jättää hetkeksi pois mielestä. Ollaan porukalla uutta oppimassa samanarvoisina. Se on hieno ja vastuullinen tehtävä – aikuinen astuu mukaan porukkaan pitämään kuria ja luomaan oppivaa järjestystä. Ope kuuntelee riidat ja selvittää syrjimiset ja kiusaamiset. Ope lennättää porukan matkalle jänniin paikkoihin netin ja mielikuvituksen avulla. Myös ihan metsän ja maan ihailu onnistuu lähiympäristön maastossa ja oma havainnointi onkin hauskaa ja tärkeää. Aivot tarvitsevat luonnon kokemista.

Iän myötä ope ei enää jaksa nukkua patjalla leirikoulussa – sänky pitää olla. Palautuminen vaatii aikaa päivittäin. Lapset pyytävät huomiota ja heitä pitää kuulla ja antaa heille hyvää tunneväreilyä opetuksen lomassa. Kiukut pitää niellä äkkiä ja etsiä ratkaisuja koko ajan odottamattomiin tilanteisiin. Joskus vanhempien odotukset ovat valtavia ja yksi ope ei vaan riitä. Useimmat vanhemmat arvostavat open kokemusta ja luontevaa otetta lasten kasvattamiseen.  Tärkeää on neuvotella perheiden kanssa käytännön toimista.  Luottamus on hyvä lähtökohta yhteiseen vuosien kasvatusprosessiin.

Tutkijana olen kohdannut lasten ajatuksia syrjinnästä ja suvaitsevuudesta. Kovalla yhteistyöllä ja solmujen avaamisella kasvaa suvaitsevuutta – me ymmärrämme olevamme erilaisia mutta silti samanlaisia. Monta hienoa tarinaa ristiriidan selviämisestä on jäänyt mieleeni. Tutkijana olen avoin kaikelle lapsen informaatiolle. Opettajana yritän suojella lasta pahan kohtaamiselta. Globaalikasvatus on välillä kuiskaamista isojen asioiden äärellä. Koulun vahvuus on yhteen kasvamisessa, yhteisössä. Jokainen vanhempien hyvä panos kantaa hedelmää koko luokassa – hyvätapainen lapsi on aarre, muiden parasta ajatteleva lapsi on tulevaisuuden vastuunkantaja. Lapsi on arvokas omana itsenään, pieni ihminen, jolla on ajatuksia koko kasvun ajan. Maailmankuva kehittyy ja uudistuu lapsuudessa. Tulkaa tutkijat kuulemaan lapsia!

Eira, vaikuttaa siltä, etten ole vielä eläköitymässä. Kiitos sinulle tutkiva opettaja – ajattelusta. Tämä on intohimoista työtä, elämäntapa. Ehkä sitten joskus saa täysipäiväisesti tehdä vaikka taidetta tai halkoja sielulle iloksi ja rakennukseksi.

terveisin  Helena