Tutkimusta ja koulua ja kirjoja

Pieni päivitys on paikallaan: Yhä kirjoitan romaania maallemuutavasta nuoresta naisesta. Työstäminen loppuvaiheessa.
Opettajana hyörin vielä muutaman vuoden - riippuu siitä miten eläkeikiä päätetään nostaa (?). Viihdyn koululla ja touhua paljon tietokoneiden ja lasten seurassa. Tähteni ei ole laskussa, vaikka hiekka tiimalasissa hupenee.

Yritän oppia jotain pelistä ja oppimisesta, vaikka koen, että oppimiseen kuuluu tietty järjestelmällisyys ja rakenne, jota tarkennetaan. Olen kai vanhanajan kirjaihminen.

Opettelen twiittaamaan, Facebook vie aikaani silloin tällöin. Blogia voisi kirjoittaa. Aluksi luulin kirjoittavani hienosti kirjoista, mutta lipsun koulumaailmaan.

Teen joskus tutkimusta. Nyt kiinnostaa maahanmuttajataustaisen, uussuomalaisen koulupolku. Miten opettaja osaa ottaa monikulttuurisen lapsen erilaisuuden huomioon? Vai pitäisikö painottaa lasten samanlaisuuksia? Miten oppilas löytää paikan suomalaisessa koulussa? Mitä nuorelle tapahtuu peruskoulun jälkeen? Löytyykö ammatikoulutusta uussuomalaiselle? Ottaako työnantaja töihin nuoren, jolla on ulkomaalainen nimi?

Lähdin tutkijana pohtimaan luottamusta, jonka oletan olevan oppilaan, hänen perheensä ja opettajan välillä.  Suomalaisen perheen ja opettajan välillä voi olla säröjä tai sitten hieno luottamus. Ainakin olen tavannut kiitollisia maahanmuuttajaperheitä, jotka luottavat suomalaiseen opettajaan. Perhe odottaa, että heidän lapsensa pärjää hyvin Suomessa ja saa työtä ja koulut sujuvat hyvin.  Toivon, että Suomi antaa mahdollisuuksia näille uusille kansalaisille, jotka eivät palaa minnekään enää, vaan etsivät täältä paikkansa.
Millaisia muutoksia monikulttuurisuus tuo vuorovaikutukseen koulussa?

Kirjoista on mainittava Tuula Mai Salmelan Lampi, joka saapui luokseni. Nytpä luen Tuulan kirjan ja saan nauttia huolellisesta kirjailijan työstä - tiedän sen jo ennestään.
Tuula Mai Salmela Lampi (dekkari) 2014