Tietoja minusta

Oma valokuva
Käsikirjoitus maallemuuttajasta tekeillä! Sinnikkäästi vielä muokkaan romaania. Kukaan ei huomaa mua -romaanin 2. painos ilmestyi 2011. Nettikirjakaupasta. Minulta saa kirjan. Kirjoitin v. 2004 väitöskirjan Opettajan ja oppilaan kohtaaminen. Novelleja julkaistu kokelmissa. http://helenaho.wordpress.com/ in English

9.5.2012

Nokkosruokaa

Tein lättyjä, joissa on Hippihiilari-jauhoa (vähän hiilihydraatteja) peruslättytaikinassa ja maasta leikeltyä tuoretta nuorta nokkosta. Tuli kevyttä ja maukasta. Joukkoon laitoin vielä persiljaa. Nautitaan puolukkarahkan kera.




Tein uunissa jauhelihapihvejä, joihin lisäsin jauhelihan jälkeen valkosipulia, varsiselleriä, mustapippuria, persiljaa, saksittuja nokkosia, kermaviiliä, suolaa, vihreitä oliiveja, vasikanfondia. Ohje Ulrika Davidssonin kirjassa Hiilarit hallintaan. Maukkaita olivat, mutta sitkoa ei ollut. Kananmuna ja pieni pala karppileipää pitäisivat pihvit koossa.

Ulrikan kirja löytyy täältä:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9515849039

Naisen puutarha alkutekijöissä


Haaveilen rönsyilevästä puutarhasta, jossa tilli ja persilja rehottavat. Odotan innolla ruiskaunokkien pinkkejä ja sinisiä hymyjä. Jamie Oliverin persilja kasvaa jo penkissäni. Kähärpersiljan satoa vasta odotellaan. Jos kuukauden kuluttua saan satoa, olen yllättynyt. Kiinansipuli (höstlök) näyttää kuvastossa ruohosipulilta. Olisi hauskaa maustaa munakas itsekasvatetulla herkulla.


Nokkonen sopii myös muhennoksen piristykseksi. Pienet versot ovat parhaita. Ryöppäys tai kuivatus vie poltteen pois. Anemiaa hoitava nokkonen korvaa  pinaatin letuissa  tai sämpylöissä.


Raparperi
Raparperi on nousemassa, ihana kasvi, jolle ei tumpelokaan puutarhuri voi tehdä hallaa. Keittoa ja piirakkaa tiedossa.   

Ostin kestomultaa pari 12 kilon pussia. Lähtiessäni liikkeestä huomasin, että on erikseen puutarhamultaa, joka olisi edullisempaa 50 kilon pussissa. No sitä sitten hankin seuraavaksi. Nyt kun on aikaa, niin huomaan pikkuisten viljelyjeni kaipaavan lisämultaa.

Tulevan romaanin tyttö kirjoittaa puutarhablogia - hän on yhtä kaupunkilainen kuin minäkin, mutta Janna Jokinen on kolmekymppinen. Hän ehtii vielä oppia puutarhuriksi.  

Porkkanoita en viljele, kun Tampereella tiiviissä pellossamme yritin ja tuloksena oli lyhyitä peukkuporkkanoita.