Isä vaatii tytärtä avioitumaan hurjan Vesilahden Kirmukarmun kanssa. Tämä henkilöhahmo on todellinen historian henkilö. Koko teos perustuu vahvalle historiatiedolle ja kansanperinteen ja mytologian tuntemukselle. Toki näin muinainen aikakausi on aina kirjoittajalle tulkintaa ja fantasiaa tiedon pohjalta.
Yllättävää on tarinassa sen vahva kosketus noituuteen ja koko rautakauden elämään ohjaileviin uskomuksiin. Metsäonni ja kalaonni saattoivat mennä, jos jotain pahaa tapahtui. Loitsu oli vahva ase. Noituus liittyi kuninkaan aseman vahvistamiseen ja Lapin noitia käytettiin sotureiden apuna välien selvittelyssä ainakin tässä tarinassa.
Naisen ammatiksi sopi parantaja - Auri-äiti oli vahva tietäjä ja parantaja. Myös Bircala 1017 -näyttelyssä kerrotaan tietäjien suvusta liittyen näyttelyn kahden miekan kanssa haudattuun mieheen.
Pirkkalan Tursiannotko mainitaan kirjassa. Teos kuvaa monia linnavuoria. Sääksmäen Rapolan linnavuoren historia nousee mielenkiintoisesti esille.
Johanna Valkama on tamperelainen kirjailija ja upeasti hän liikuttaa henkilöhahmojaan Tampereen lähiseuduilla. Jopa Kaukajärvi tarjoaa vesireitin.
Viikinkien mytologiaa on myös tarinassa ja saamelaisten perinnetietoa. Taustalla on kirjailijan suuri työ ja se tuottaa vahvan tuen hyvälle tarinalle. Kieli on ilmeikästä ja luontoa hienosti kuvaavaa. Myös suomenpystykorvan seikkailut ovat luonteva osa tarinaa. Tarinan päähenkilö opiskelee ansastajaksi ja tämä puuha on kuvattu huolella.
Tämän kirjan pohjalta voi ajatella, että maailma on ollut rautakaudella vaarallinen, kun hyökkääviä joukkoja on tullut Karjalasta. Taisteluja on ollut eri tahoilla. Saamelaiset ovat perääntyneet Hämeestä kohti pohjoista. Moni on halunnut verottaa metsästäjiä. Viikingit saattoivat olla jopa hyökkäämässä hämäläisten kanssa karjalaisia vastaan - näin tässä romaanissa syntyi yhteistyö.
Tähän rautakautiseen heimojen Suomeen on tullut aikanaan kristinusko. Voi sanoa että tämän romaanin maailma on täynnä uskoa omaan perinteiseen mytologiaan ihan hengästymiseen asti. Kuulemma Kirmukarmu todellisuudessa oli julma kristinuskon tuojalle Hunnun herralle ja repi tältä kädet. Lopulta hurja soturi kuitenkin pettyi muinaisiin jumaliinsa ja kääntyi kristinuskoon.
Muinaisusko sääteli arkista elämää ja vaati tottelemaan tiettyjä sääntöjä. Olosuhteet Suomessa ovat olleet karut ja se on varmasti muokannut ihmisten uskomuksia ja pakottanut pieniä yhteisöjä yhteisen hyvän eteen ponnistelemaan. Aliseen, maan alle saattoi noita jopa mennä tietoa etsimässä shamanismissa. Ihmisten elämä on ollut verkkaista ja tarinoiden täyttämää.
