Esteettinen elämys otti Mika Waltarin valtoihinsa. Hän kuvaa sitä läpitunkevana kokemuksena. Voisiko se olla samaa kuin flow-tila, jossa kaikki turha karsiutuu ja tekeminen keskittyy oleelliseen tuoden iloa?Psyykkinen entropia muotoutuu maailmakaikkeuden ymmärtämisen ja hallitsemisen vaikeudesta. Jätän universumin hetkeksi fyysikoiden pohdittavaksi, mutta maailman eri uskontojen aiheuttama kaaos ja valtataistelu tuo sekin sekasortoa. Kiihtyvä kehitystahti, muutosten hyöky, tekninen kehitys, kertomukset ilmaston lämpenemisestä. Ihminen ei aivoiltaan, käsityskyvyltään, oppisnopeudeltaan juuri kehity modernisaation virratessa monimuotoisena päämme läpi.
Waltarin Sinuhe näki maailman kyynisesti - kirja on kirjoitettu toisen maailmasodan jälkeisessä iluusiottomassa tilassa. Kirjailija kuului Tulenkantajiin, jotka runoilivat ja pitivät itämaisia kutsuja. Uskottiin moderniin kaupunkikulttuuriin. Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta, sanoi lääkäri Sinuhe.
Vanhassa valokuvassa ammoin elänyt nainen tuijottaa lempeästi. Sukupolvien ketjun kokeminen todeksi pysähdyttää. Itsestäänselvän ihmetteleminen eheyttää.
Tietoja minusta
- Helena Hovila
- Opettajana olen toiminut 1980-luvulta alkaen. Syksyllä 2018 voin keskittyä lukemiseen ja harrastaa muinaismuistojen katselua. Myös tekstin tuottaminen kiinnostaa. Kirjoitin v. 2004 väitöskirjan Opettajan ja oppilaan kohtaaminen. Novelleja julkaistu kokelmissa. http://helenaho.wordpress.com/ in English
Niin, sanomisen pakon kun löytäisi johonkin asiaan taas.
VastaaPoistaKirjoitin yhtä Piraija-novellia ja mietin mitä sillä haluan sanoa. Oikeastaan novelli kuvaa yhtä onnetonta virkamiestä ja ystävyyttä. Tutkijana lakkasin julistamasta suurilla kirjaimilla. Josko pienillä kirjaimilla vois näyttää kohtaloita ja toivoa!
VastaaPoista